Hoitaessa Nitaa on kyllä ihana hoitaa. Rauhallisesti se seisoo paikallaan ja suorastaan nauttii harjauksesta. Liian lyhyt harjaus aihettaa normaalisti korvien luimistelua ja ehkä näykkäyksenkin. Kavioiden putsaus sujuu ongelmitta, tamma ei ole välittävinäänkään koko asiasta. Satula menee selkään helposti, samoin suitset päähän. Alottelijoiden mieleen on todellakin.
Taluttaessa kannattaa olla varuillaan, sillä Nitalla on tapana ensinnäkin jäädä pensaiden juurelle syömään ruohotupsuja ja sen jälkeen säikähtää pensaasta tulevaa mörköä. Noh, tämän tavan, kun tunteen niin ei pitäisi tulla ongelmia.
Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa Nita tulee hyvin toimeen, kunhan saa kehuja hienon suorituksen jälkeen, kun jaksoi olla rauhallisesti paikallaan.

Ratsastaessa Nita on mukava ja se on tuollainen monitoimiponi. Neidin kanssa on kiva käydä kenttäkisoissa, kun se taitaa nuo lajit tasapuolisen hyvin. Nita on joskus kyllä ratsastaessa vähän pippurinen ja sen kanssa saa tehdä töitä ettei menisi ihan överiksi koko touhu, kun tamma tahtoisi mennä kokonaan omaa showtaan ja esittää parhaat puolensa. Siinä sitten saa selässä istua suu auki ja ihmetellä, että mitä se tamma nyt tekee.
Kouluratsastuksessa Nitan vahvatpuolet ovat näyttävän näköiset askeleet (myös mukavan tuntuiset), harmi vain, että usein Nitan kanssa saa taistella jonkin aikaa ennen kuin alkaa menemään kunnolla.
Esteratsastuksessa taas vahva puoli on hyppytyyli. Joskus Nita vähän innostuu radalla ja ratsastaja saa tehdä kunnolla töitä, ettei tulisi huolimattomuudesta pudotuksia. Kokeneen ratsastajan kanssa kaikki kuitenkin yleensä sujuu hyvin.
Maastossa Nita on reipas, mutta joskus vähän säikky, varsinkin tuulisilla keleillä, kun kaikki kasvit ovat liikkeessä. Kunhan ratsastaja pysyy rauhallisena niin eiköhän kaikki suju hyvin.

Kisakentillä Nita on täydellisesti oma itsensä, kaikille esittelemässä itseään ja komeaa ulkomuotoaan. Joskus jää jopa oikea tarkoitus vähän sivummalle.