|
Kossu on luonteeltaan mukava ja ystävällinen, jos sen oppii tuntemaan kunnolla. Alku saattaa olla aika hankalaa, varsinkin jos on hieman epävarma ja kokematon ihminen. Kossu on heti korvat luimussa ja näyttelemässä hampaitaan. Ihmisen pitää vain näyttää, ettei hän pelkää oria, eikä ole aikomassa tehdä tälle mitään pahaan. Kun Kossuun on tutustunut, se tervehtii aina aamuisin iloisesti hörähtäen hoitajaansa tai muuta tuttua ihmistä. Vaikka täytyy tehdä luottamuksen voittamiseksi jotain, mutta se kyllä kannattaa.
Hoitaessa Kossu on tutun ihmisen kanssa rauhallinen ja leppoisasti tarkkailee tallin menoa, varsinkin jos ohi kulkisi tammoja. Vieraan ihmisen kanssa ori on hieman levoton ja kiinnittää huomionsa enemmän ihmiseen kuin muuhun ympäristöön. Ori antaa harjata hyvin itsensä, eikä kavioiden putsauksessakaan ole esiintynyt ongelmia. Ainoastaan pientä luimimista vieraan kanssa, ehkä joskus yritystä näykkäistä. Ei Kossu tahdo koskaan ihmiselle pahaa, se niin sanotusti koettelee tätä. Satulan laitto sujuu ongelmitta, mutta satulavyö kannattaa kiristää varovasti, sillä sitä toimenpidettä ori inhoaa yli kaiken. Suitsien kanssa joskus herra haluaa hieman temppuilla ja nostelee päätään ylös tai ei avaa suutaan. Onneksi tätä ei kestä yleensä kauaa, vaan jos jaksaa luovuttamatta hetken yrittää, niin kyllä se aina onnistuu. Vieraiden kanssa tämä on välillä hankalampi homma, mutta tuttu ihminen vieressä rauhoittaa oria kummasti.
Taluttaessa Kossu kulkee yleensä kiltisti vieressä, mutta tammojen läheisyydessä alkaa sellainen show, että oksat pois alta vaan! Pitäähän orin nyt näyttää kuinka komea ja macho oikeastaan on. Tiukka sävyinen käsky joskus oria hieman rauhoittaa, niin, että sen saa vaikka takaisin talliin vietyä. Tai sitten tammojen pois vienti. Kesäisin ori on myös paljon ruohonkorsien perään ja yrittää aina napsaista mukaan sellaista heti, kun tulee tilaisuus. Tarhasta hakiessa kannattaa riimunnaru piilottaa vaikka selän taakse, sillä muuten voi tulla oikein mukava kissa ja hiiri – leikki.
Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa Kossu tulee nykyisin paremmin toimeen kuin joskus varsa aikoina. Oli hyvin rankka ja aikaa vievä operaatio tehdä vaikka perushoito Kossulle. Työ kannatti, sillä nykyään ori on tottunut eläinlääkäriin ja kengittäjää.
Ratsastaessa Kossu on yhteistyönhaluinen, jos selässä on tuttu ratsastaja. Tuntemattoman ratsastajan kanssa saattaa koko homma mennä kunnon showksi, kun ori yrittää mahdollisimman paljon, eri tavoin koetella ratsastajaa. Esimerkiksi pukituksia, mutta jos vain jaksaa istua siellä selässä luovuttamatta, niin Kossuun muodostuu kyllä luottamusside. Silloin herra toimii kuin unelma! Vastaa helposti apuihin ja yrittää hieman epäselviäkin apuja ymmärtää oikein. Lisäksi sillä on yllättävän pitkät hermot, mitä ei ihan heti uskoisi.
Kossun laji on ilmiselvästi esteratsastus, onhan sen molemmat vanhemmatkin estepainotteisia. Esteen nähdessään Kossu tuntuu paljon energisemmältä, mutta kuitenkin se pysyy vielä käsissä hyvin. Kossu ei epäröi yleensä esteitä, mutta jos ratsastaja on itse kamalan epävarma, niin ori kyllä vaistoaa sen saman tien ja silloin koko hommasta ei tule yhtään mitään. Yli mennään kuitenkin useammin kuin jäädään esteen toiselle puolella, ja mennään kyllä tyylillä! Kossun hyppytyyli on mitä upein ja siinä pysyy loistavasti mukana.
Kouluratsastus on sitten taas toinen juttu. Sitä Kossu ei siedä ollenkaan, ehkä joskus, silloin tällöin saattaa mennä hyvin, mutta jos hieman pidempää jotain käydään opettelemaan, niin pojalta loppuu kyllä nopeasti innostus. Maastossa Kossu on oikein mukava ja reipas, se ei turhista säiky. Maastoesteet ovat oriin unelma!
|